12. joulukuuta 2013

Pientä puuhastelua

Jonkinlaisen epämääräisen askartelutauon jälkeen on ollut kiva taas näperrellä kaikenlaista. Joskus inspiraatio on kateissa ja mitään ei synny, vaikka kuinka yrittää ja joskus taas ideoita pulpahtelee mieleen tuosta vaan. Ja luonteeseeni kuuluu, että jos idea pulpahtaa mielen, se pitää myös päästä toteuttamaan h-e-t-i. Saattaa muuten mennä hyvä inspiraatio hukkaan...

Seuraavissa kuvissa on muutama tällainen nyt iski inspiraatio -näpertelyn tulos. Vasemmalla Ikean kehykseen tehty avaintaulu. Näin jossain kaupassa vastaavan myynnissä ja sen hinta oli liikaa budjetilleni, joten päätin tehdä saman itse. Avaimista ylin tupsullinen on ostettu naapurikaupungissa syksyllä järjestetyltä sisustuskirppikseltä, muut avaimet ovat isäni varaston kätköistä. Taustalla linnunpönttöaiheinen paperi, johon avaimet on kuumaliimalla liimattu.

Oikealla yläkulmassa on eilisen idean tulos. Kirjahyllyssä on pitkään seisonut Skräppäyskirja, jonka ideoita olen monesti ollut aikeissa kokeilla. Nyt pääsin toteutukseen asti. Valokuvat ovat vanhoja kuvia isovanhemmistani ja halusin saada ne johonkin esille. Pohjalle on kasattu erinäisiä papereita, kuvia ja pitsinauhaa ja pienen palapelin jälkeen sain kaiken kasattua tauluksi. Tuli aika kiva. PS. Kuvien henkilöt tunnistava voisi paljastaa itsensä vaikkapa kommenttiboksin kautta ;).

Alin taulu on myös Ikean kehyksessä ja siinä on pari vanhaa aterinta ja somisteena pitsinauhaa ja Tiimarin virkattu kukka. 


Toinen työ, joka tällä viikolla ykskaks syntyi oli verhokappa keittiöön. Kaikki lähti siitä, kun mietin, että pitäisi vaihtaa vaalea ruusuverho jouluisempaan. Mitään sopivaa jouluista ei nyt vaan sattunut olemaan valmiina ja kangaslaatikossakaan ei ollut yhtään jouluista kangasta. Sen sijaan siellä oli odottamassa teekuppi-aiheinen kangas, joka tuli ostettua jo kuukausia sitten Eurokankaasta heräteostona. Päätin sitten tehdä siitä "talviverhon". Pari tuntia silittämistä, leikkaamista ja ompelua ja verho oli valmis. Ei kovin jouluinen, mutta eipähän tarvitse olla heti joulun jälkeen verhoa vaihtamassa.


Loppuun vielä tee-se-itse -joulukalenteri, jonka tänä vuonna kasasin tytöllemme ensimmäistä kertaa. Kalenteri on äitini jo vuosia sitten ostama ja se päätyi joskus meille. Täytin kalenterin pienillä joulukuusenkoristeilla (olikin muuten vaikea löytää max. n. 3x3 cm mittaisia koristeita) ja joka aamu tyttö kaivaa lokerosta uuden koristeen omassa huoneessaan olevaan pieneen kuuseen. Mietin mahtaako nelivuotias vielä innostua kuusenkoristeista kalenterissa, mutta suurella innolla hän joka aamu luukun avaa ja tarkasti harkiten sijoittaa saamansa koristeen entisten joukkoon kuuseen. Löytyy meiltä toki sitten myös perinteisemmät suklaa- ja Titi-nalle -kuvakalenteritkin, mutta ei tuo kuusenkoristekalenteri näytä niille yhtään häviävän :).


Ei kommentteja: