6. lokakuuta 2014

Syksy


Olen sataprosenttisesti kesäihminen, joka inhoaa syksyä ja kylmää ja märkää ja pimeää. Koska syksy kuitenkin joka vuosi tulee, olen päättänyt yrittää tykätä siitäkin edes jonkin verran. Ja onhan syksyssä tietysti niitä hienojakin puolia: aamu-usvainen maisema, ruskan värit luonnossa, kuura ja huurre ensimmäisten pakkasöiden jälkeen...

Koska tykkään kuvata, päätin käyttää valokuvausta keinona alkaa tykätä syksystä. Ja kieltämättä noita värejä kelpaa katsellakin.






 

Uutta sekä vanhaa


Kaverini täytti viime viikolla vuosia. Hänelle vietiin synttärilahjaherkkujen kera pelikortti-kortti :). Kortit kertovat myös kaverin ikävuodet ;). Tykkäsin tämän kortin värimaailmasta, joka on rauhalinen ja jota punainen sopivasti piristää.



Osastolle 'vanhaa' menee sitten pari seuraavaa korttia, jotka ovat menneet saajilleen jo vuosi tai pari sitten, mutta jotka nyt tulivat eteen arkistojen uumenista ja joita ei näköjään ole tullut tänne koskaan lisättyä.

Ensimmäinen kortti vei nimipäiväonnittelut Ilonalle. Löysin jostain akkain lehdestä kuvia vanhoista kosmetiikkatuotteista ja Ilonahan sopi Ilonalle oikein mainiosti :).


Toinen kortti meni viime syksynä serkulleni. Myös tässä kortissa käytin vanhaa kosmetiikkamainosta, jolle lisäsin kaveriksi pari syksyistä lehteä. Mainoksen haalea vihreä toistuu lehdissä sekä taustan pilkuissa. Lehtien mallit etsin kuvahaulla netistä, tulostin paperille ja niiden paperimallien mukaan sitten piirsin ja leikkasin kuviopaperista. Lehtien reunoissa on hieman leimasinmustetta, jotta niihin tuli vähän kolmiulotteisuutta.

29. syyskuuta 2014

Iloa ja surua

Viimeisen kuukauden sisään on mahtunut sekä onnitteluja että osanotto. Jälkimmäisiä ei onneksi ihan hirvittävän usein kohdalle satu, sillä tämä oli ensimmäinen osanotto-kortti, jonka itse tein.

Kaupan valmiit adressit tuntuivat tähän tilanteeseen liian jäykiltä ja virallisilta, joten päädyin tekemään kortin itse. Kortti meni naapureille, joten arvelin, että vähän epävirallisempikin muistaminen riittää meiltä. Kortti vietiin naapureille yksinkertaisen valkoisen kukkakimpun kera.

Kortin pohjaksi valitsin pitkulaisen valkoisen korttipohjan, jonka päälle tuli musta kartonki sekä hentokuvioinen perhospaperi. Perhoset sopivat minusta aiheeseen hyvin ja tiedän, että naapurin rouva myös tykkää perhosista. Perhostarra on liimattu ensin valkoiselle paperille ja leikattu siitä sitten ääriviivoja myöten irti. Liimasin sen keskeltä kuumaliimalla mustalle kartongille ja nostin siipiä vähän irti paperista. Musta ohut satiininauha koristeeksi ja alakulmaan lämmin osanotto -teksti.

Onnitteluja lähti syyskuun lopulla pariin eri osoitteeseen melkein peräkkäisinä päivinä. Sudenkorento-perhosonnittelut menivät mummolleni. Tämä kortti oli tehty jo aiemmin varastoon ja nyt se päätyi vihdoin käyttöön.


Turkoosi kukkakortti vei synttärionnittelut veljen avovaimolle. Korttiin nappasin idean jostain vanhasta Creativity!-lehdestä, mutta värit sovelsin sitten paremmin saajalleen sopiviksi. Kukan alla olevat kaksi vaakaraitaa on pari vuotta sitten Sisiliasta tuomiani kapeita washiteippejä ja kulmissa olevat strassikukat taas löytyivät Prisman askartelutarvikehyllystä.

28. elokuuta 2014

Tuunauksia ja lahjoja

Aina on työn alla useampia projekteja, jotka vaan näköjään tahtovat venyä ja venyä. Huomaan, että ongelmani on se, että innostun kyllä aloittamaan kaikenlaista heti, kun inspiraatio iskee, mutta homman loppuun saattamiseen saattaakin sitten vierähtää tovi jos toinekin. 

Sain nyt kuitenkin jokin aika sitten valmiiksi pienen tuunausprojektin, jonka toteuttamista mietin pitkään, vaikka tiesinkin mitä aion tehdä. Se työhön ryhtyminen vaan vei aikaa.

Kyseessä oli siis tarjotin, jonka veljeni on joskus aikoinaan koulussa puukässätunnilla tehnyt. Tarjotin on jossain vaiheessa elämää päätynyt meille ja aikansa se palveli alkuperäisessä kuosissaan. Siinä oli jopa edelleen näkyvissä veljen lyijykynällä piirtelemät kahvojen kohdat. Tarjotin on kätevänkokoinen, kun viedään kesäisin esim. kahvikuppeja yms. terassille ja siksi en halunnut hävittää sitä. Plus että onhan se veljen käsityötä. Jotain se silti kaipasi ja päätin näyttää sille vähän maalipensseliä.

Alkuperäinen tarjotin oli peruspuunvärinen: 


Maalasin tarjottimen ensin pariin kertaan valkoiseksi ja sen jälkeen sommittelin keskelle tähden, josta tuli musta. Idea lähti siitä, että näin jossain verkkokaupassa tarjotinpöydän, jossa oli samantyylinen tähtikuvio. Sille pöydälle ei ollut sijaa meidän huushollissa, joten päätin toteuttaa oman version jo olemassa olevasta tarjottimesta, ilman jalkoja. Ja tällainen siitä tuli:
 

Seuraava kokeilu odotti myös jo tekijäänsä. Olen viime joulusta saakka pyöritellyt keittiössä Lidlin creme brúlee -lasikippoja, joita en raaskinut heittää lasinkeräykseen mutta joille nyt ei oikein heti löytynyt mitään käyttöäkään. Äskettäin kävin Sinellissä ja ostin sieltä pitsitarroja, joita päätin kokeilla kippoihin. Ja niistähän tulikin oikein kivat tuikkukupit :). Paketissa oli kolmea erilevyistä tarraa ja kaksi kapeinta sopi noihin kippoihin hyvin. Kolmas oli leveämpää ja vaati isomman alustan, joten anopin hillopurkki päätyi kolmanneksi tuikkukupiksi. Sen pitsinauhaa koristelin vielä tarrahelmillä, jotka ei kyllä kuvasta juuri erotu. Kuppien pohjalla on keväiseltä Kreetan-matkalta kannettuja valkoisia/vaaleita kiviä. Ja tuikkukuppejahan meillä ei ennestään ollut vielä yhtään...

Tässä kipot päivänvalossa sekä illalla tositoimissa. Kivat, ainakin minusta. (Ps. pöytäliinana muuten äitini tuunaama Ikean paneeliverho kantattuna mustalla nauhalla)
 


Ja lopuksi vielä synttärikortti sekä osa lahjaa. Äitini täytti viime viikolla vuosia ja sai tällä kertaa tee se itse -lahjan. Osa lahjaa oli tuo helmirannekoru, johon käytin vanhaa varastoa. Toinen osa oli sitruunakakku, joka tuli sitten synttäripäivän kahvipöydässä nautittuakin heti. Myös lahjakotelon askartelin itse ja tietysti kortti kuului pakettiin myös. Löysin kerran kirpputorilta pussillisen valmiiksi stanssattuja kuvioita ja yksi niistä on käytetty noiden mansikoiden alla. Reunoja on hieman väritetty siniharmaalla leimasinmusteella. Muu väritys lähti mansikkakuvasta.


18. elokuuta 2014

Arkistojen kätköistä

Muita kuvia selatessa tuli arkistoista eteen pari täällä julkaisematonta kuvaa, joten laitanpa nyt vähän viivellä muutamia kortteja.

Pöllökortti on viime keväältä, jolloin se vei 2-vuotisonnittelut sukulaislapselle. Pöllöt on nyt in (en tosin tiedä onko kortin saaja samaa mieltä...), joten pöllöjä piti käyttää. Korttiin valikoitui kirkkaita värejä pöllötarrojen värien mukaan.


Nalle kahvikupin kanssa vietiin paranemistoivotuksina veljen avovaimolle, joka epäonnisesti juhannuksena mursi jalkansa. Kortin ohessa veimme kassin, joka sisälsi pari suklaapatukkaa sekä tyttäreni tekemän hamahelmikoristeen, josta valitettavasti ei tajuttu ottaa kuvaa.


Viimeisin, lintukortti, lähti isoisälleni, joka vietti elokuun alussa synttäreitään. Kortti oli tehty varastoon jo aiemmin ja nyt kaivoin sen sieltä, kun muuta korttia en ehtinyt tehdä. Päätin, että tuo väritys ja aihe on ihan riittävän miehinen ;).

28. heinäkuuta 2014

Huh, hellettä!

Eipä ole pahemmin jaksanut askartelupöydän ääressä istua, kun pienen työhuoneeni lämpömittari näyttää +30. Muutama kortti on tässä viime viikkojen aikana kuitenkin valmistunut, kun lupauduin ne tekemään.

Ensin tein kortin hyväntekeväisyyskampanjaan, johon ilmoittauduin mukaan. Kortti lähti pitkään sairaalassa olleelle henkilölle piristykseksi. Valitsin korttiin reippaita värejä, mutta yritin pitää aiheen melko neutraalina. Varastosta sattui myös löytymään "Best wishes" -tekstillä varustettu leimasin, jota en vielä aiemmin koskaan ollut käyttänytkään. Nyt sille löytyi sopiva kohde, joten käytin sitä tekstiä tässä. Sisäsivuille tulostin erään runon, josta toivon saajan saavan hiukan toivoa itselleen. Toiselle sivulle taiteilin kalligrafiatekstejä, joissa toivotetaan voimia, toivoa ja tsemppiä. Tällainen kortti siitä sitten tuli:


Toinen kortti oli tilaustyö. Minulta toivottiin korttia tyttövauvalle, joka ei enää ole ihan vastasyntynyt. Hempeimmät vaaleanpunaiset pyydettiin unohtamaan ja valitsemaan väriksi mieluummin tummempi pinkki. Väriä lukuunottamatta sain toteutukseen vapaat kädet. Tein lopulta neljä erilaista vaihtoehtoa, joista tilaaja valitsi pinkin bodykortin. Kortissa on taustapapereiden päällä ihanaa Virkkukoukkusesta löytynyttä retrokukkanauhaa, joka sai seurakseen puolikkailla helmillä koristetun pitsinauhan. Toiseen reunaan laitoin väripilkuiksi pari pinkkiä nappia ja teksti on kirjoitettu dymolla.

10. kesäkuuta 2014

Parempi myöhään kuin ei silloinkaan

Muita kuvia selatessani tuli koneelta vastaan kuva äitienpäiväkortista tältä vuodelta. Kortti tuli toimitettua saajalleen vähän myöhässä ja vähän enemmän myöhässä se esitellään täälläkin. 

Tänä vuonna sekä oman äitini että miehen äidin muistaminen äitienpäivänä jäi vähän sivuosaan kiireiden keskellä. Äitienpäiväviikonloppu meni mökillä keittiöremonttia tehdessä ja samaan aikaan ajatukset oli osittain jo seuraavassa viikossa, jolloin lähdettiin perheen kanssa viikoksi etelään. Seliseli, mutta minkäs teet. Ensi vuonna palataan ruotuun tämän asian kanssa ainakin :).

Kortin äidilleni tein ja vein kuitenkin. Olipa ruusuja edes kortissa, kun muuten ei ollut.



Kortin ideointi lähti noista postimerkin näköisistä ruusutarroista, joita olin jokin aika sitten ostanut varastoon. Yksinään tarrat oli jotenkin orvon oloisia kortissa, vaikka niitä laittoikin useamman rinnakkain, joten lisäsin alle kolmea erilaista washi- ja askarteluteippiä vähän ristikkäin liimattuna. Kaksi postimerkeistä on nostettu pohjasta kohotarroilla hieman ylemmäs, yksi on liimattu suoraan teippien päälle. Muutama blingbling nurkkiin ja leimasinkirjaimilla teksti alareunaan. Alkuun kortti näytti omaan silmään hiukan levottomalta, mutta hetken sitä katseltuani pidin lopputulosta kuitenkin ihan kivana.

4. kesäkuuta 2014

Tilaustyönä valmistujaiskortti

Ystäväni oli viime viikolla menossa yhteisen tuttumme valmistujaisjuhliin. Tämä henkilö sai valmiiksi ylemmän amk-tutkinnon eli ei ole enää ihan amisikäinen. Ystäväni tekee kortteja itsekin, mutta epäili, ettei tällä kertaa ehdi saada korttia aikaiseksi, joten hän kysyi voisinko minä tehdä kortin. Toki otin tehtävän vastaan, kun nyt sattui vielä olemaan tuttu saajakin kortilla.

Mietittiin ensin yhdessä vähän värejä, mutta lopullinen päätös jäi minun harkittavakseni. Päädyin keväiseen vihreään, joka sopi hyvin toukokuun lopun juhlalle. Aikuisen saajan kortista halusin tehdä melko yksinkertaisen ja tyylikkään, ei mitään riemunkirjavaa tai kovin värikästä.

Lopputulos oli mielestäni tasapainoinen ja onnistunut. Tätä olisi voinut käyttää myös synttärionnitteluna tai vaikka hääparillekin, mutta nyt se meni siis valmistuneelle.


Kuva on kännykällä räpsäisty eikä näytä värejä ihan oikein, mutta tausta on siis vaaleanvihreätä paperia, jossa on kiiltäviä köynnöksiä. Sen päällä on kuultopaperi, jossa on vaalea ruusu. Poikki kortin menee vihreä ja valkoinen organzanauha, joista jälkimmäisestä tein myös erillisen rusetin. Nurkkiin muutama helmenpuolikas ja kortti oli valmis :).

30. toukokuuta 2014

Helatorstain hyötykäyttö :)

Helatorstaista muodostui sadepäivä ja kun ulkona ei viitsinyt nenäänsä näyttää pikapyrähdystä pidempään, piti keksiä puuhaa sisällä. Päätin ommella :). Ja ompelutöiden ohella syntyi pari muutakin juttua.

Ompelutyöt lähti käyntiin verhojen ompelulla. Uudistetaan mökillä keittiötä ja samalla uudistuu vähän muutakin ja nyt piti saada verhot vanhan keittiön yläkaapin oviverhoksi. Vanhat on roikkuneet paikallaan jo vuosia, joten ilmeen vaihdosta kaivattiin. Aikani kangasvarastoa pengottuani löysin aikoja sitten SPR:n Kontista viidellä eurolla ostamani retrokukkaverhot, joista nyt sitten napsaisin sopivat pätkät oviverhoiksi. Kuvaa näistä ei vielä ole, kun eivät ole paikallaan.

Tuo verhojen ompelu oli niin nopea homma, että samalla päätin tehdä jotain muutakin, kun kone kerran oli esiin otettu. Kangasvarastosta löytyi jämät Vallilan Karkkipäivä-kankaasta, jolla uudistin aiemmin jakkaran. Näistä jämistä ompelin kaksi kassia. Itselleni ensimmäisen ja kun tytär tämän näki, halusi hän toisista paloista itselleen oman. Omaan kassiini tein tarkoituksella pitkät hihnat, koska kassia on voitava kantaa myös olalla. Hihnojen kangas on myös varaston löytöjä. Ihan täysin se ei ehkä kettuihin natsaa, mutta saa välttää, kun homma oli saatava valmiiksi heti, eikä joskus. En siis malttanut odotella, että saisin arkena kangaskaupasta jotain sopivampaa kangasta, vaan tuo saa nyt kelvata :).


Tyttö menee tänä iltana juhlimaan entisen hoitokaverinsa 5-vuotissynttäreitä. Synttärikortti valmistui muutama päivä sitten. Kortti menee pojalle, mutta sävyt on vähän ehkä tyttömäisiä. Toivottavasti robottiaihe kompensoi vähän tuota värimaailmaa. Robotin kuvat on leikattu valmiista arkista ja muu värimaailma valikoitui noiden perusteella. Pohjalle vihreää vinoruutuista paperia ja kuvien väliin samalla kuviolla mustavalkoista teippiä. Samaa teippiä oli näköjään käytetty myös saman hepun viimevuotisessa kortissa, mutta haitanneeko tuo ;). Yläkulmaan vielä punainen legopalikka-haaraniitti ja leimalla onnittelut sekä vitonen.


Mökin keittiömuutokseen liittyen näpertelin eilen vielä allaolevan taulun mökin uuteen keittiöön. Tarra on Kodin1:stä, samoin kehys ja paperin tuohon taustalle kaivoin omasta varastosta. Hours-sanan kirjaimet jäi vähän vinoon, kun ne oli pakko irrottaa aputarrasta ja liimata kehykseen yksitellen, kun valmis asettelu ei olisi ihan mahtunut kehysten sisään vaan kirjainten reunat olisi jääneet osittain kehyksen alle. Ja koska tätä liimaa ja irrota -hommaa ei olisi voinut montaa kertaa paperilla toistaa, liimasin taustapaperin sijaan nuo kirjaimet lasiin. Paperi on lasin alla yksin ja kirjaimet lasissa kiinni.

13. toukokuuta 2014

Äidin ja tyttären askarteluja

Joku osa askarteluinnosta on tainnut periytyä tyttärellekin, kun hänkin tykkää askarrella kaikenmoista ja tehdä itse juttuja.

Äitienpäivä oli yksi hyvistä syistä tehdä jotain itse. Tyttö sai synttärilahjaksi ompelukuvia ja ensimmäistä kuvaa tehdessään ilmoitti jo samalla kuvan saajaksi isomummon. Aiemmin kuva jäi lähettämättä, mutta äitienpäiväkortin yhteydessä laitettiin se sitten samaan kuoreen lahjaksi. Ensimmäisessä kuvassa alarivissä on sekä isomummon saama ompelukuva että perhoskortti, joka oli valmiina varastossa odottamassa sopivaa saajaa. Ylärivin kortti puolestaan vietiin huhtikuun lopussa muskariopettajalle kukkakimpun kera kiitokseksi kuluneesta lukuvuodesta. Kortti näyttää isolta, mutta todellisuudessa korttipohjan koko on n. 13,5 cm x 6,5 cm.


Yksi äskettäin valmistunut projekti on tilkkupeitto. Olikohan tämä nyt järjestyksessään neljäs tai viides tällainen... Joka kerta tuo tilkkupalapeli on yhtä hauskaa sommittelua. Tällä kertaa värit oli vähän räväkämpiä ja ideointi lähti tuosta Eurokankaasta löytyneestä maatuskakankaasta, jota oli pakko saada ujutettua peittoon. Muut kankaat on aiemmasta peittoprojektista yli jääneitä palasia sekä muita paloja, jotka väriensä puolesta sopivat mukaan. Peiton koko on 100 x 190 cm. Tällainen siitä tuli:

Lopuksi vielä kuva lapselta saamastani äitienpäivälahjasta. Olivat hoitopaikassa istuttaneet pelargonioita ja ruukutkin on omin käsin maalattu. Kaveri on vielä nupullaan, joten kukkien väristä en osaa sanoa. Tyttö kuvaili kukkia "pinkin värisiksi ja reunoilla on punaista ja keskellä keltaista ja vähän violettia". Toistaiseksi on siis vielä arvoitus, mitä väriä ne lopulta ovat, mutta johan tuossa todennäköisimmät olikin lueteltu :D. Tällaisia lahjoja arvostan kyllä paljon. 

14. huhtikuuta 2014

Pääsiäisaskartelua ja huhtikuun merkkipäiviä

Meillä ei ole tapana pääsiäistä mitenkään suuremmin kotiin koristella, mutta tänä vuonna tehtiin pieni poikkeus. Mitään mittavia koristeluja meillä ei tänäkään vuonna ole, mutta ne vähäiset on nyt tytön kanssa itse tehty. Hoitopaikassa tyttö oli kylvänyt rairuohoa, joka kasvaakin jo oikein komeasti. Sen sekaan laitettiin muutamia vanhoja tipuja seikkailemaan.

Uusia koristeita syntyi puumunista ja askartelupunoksesta. Ruskeasta ja valkoisesta tuli pääsiäispuput ja keltaisesta parit tiput. Kuumaliimalla liimasin punokset muniin kiinni. Tipujen nokat on oranssia kartonkia ja kaikkien silmät pieniä helmiä. Pupuille laitoin myös pienet pätkät punosta kuonoksi.

Hoitopaikassa tyttö oli tehnyt myös muutaman virpomavitsan, mutta tarvetta tuli muutamalle lisää, joten jatkettiin hommaa kotona. Tyttö kasasi omiin vitsoihinsa värikkäitä juttuja, itse tein omistani hieman "vintagetyyliset", joita tyttö ystävällisesti luonnehti "rumiksi" ja "tylsiksi" :D. Omasta mielestäni niistä tuli oikein kivat. Pyöreistä pienistä kakkupapereista kieritin kukkia, joiden heteeksi leikkasin köynnöksestä pätkät. Liput/viirit on tehty washiteipeistä. Toisella omallani kävin eilen vitsimielessä virpomassa kummejani, toisen jätin pääsiäiskoristeeksi kotiin.

Tällaisia kättentöitä saatiin aikaiseksi (ja näissä kuvissa on nimenomaan se minun "tylsä" ja "ruma" vitsani):


Huhtikuun alkupuolella synttäreitä viettää veljeni sekä anoppini. Veljelle lähti synttärikortiksi tällä kertaa punasävyinen kortti, jonka perusidea on napattu jostain korttikirjasta ja sovellettu sitten omiin tarkoituksiin paremmin sopivaksi. Kortissa olevat pelikortit kertovat veljeni täyttämät ikävuodet ;).

Oikeanpuoleinen kortti vietiin anopille synttärilahjan kera. Kortissa olevassa tekstipaperissa oli valmiina nuo vihreäsävyiset kukat, joiden päälle laitoin muutaman paperikukan tuomaan vähän enemmän ulottuvuutta. Yläreunaan pitsinauha ja "viiri", jossa onnea-teksti tarrakirjaimilla toteutettuna. Alareunassa on metallinappi. Mistä lie jäänyt varastoon...


Anoppi arvostaa kaikkea itsetehtyä, joten lahjan suhteen ajatus oli, että teen jotain itse. Hänelle on myös todella vaikea keksiä mitään lahjaa, kun kaikkea on jo riittävästi. Päädyin kelloon nähtyäni askarteluverkkokaupassa noita ihania kellotauluja. Kahvikissalle kahvipannun muotoinen kello :). 

Kahvipannu on koristeltu kahdella (tai tarkkaan ottaen kolmella, koska kahvassa on eri paperia kuin muualla) eri paperilla, josta revin suikaleita ja asettelin ne pannuun vapaalla kädellä vinoon. Paperit on liimattu pohjaan erikeepperi-vesiseoksella. Kuivuttuaan lakksin kellon dekoupage-lakalla. Numerot leikkasin mustasta liitutaulutarrasta ja voin sanoa, että olipahan näpertämistä. Viivottimen kanssa mittailin numerot oikeille paikoilleen ja sen jälkeen lisäsin kellokoneiston ja viisarit. Valmis kello vaati vielä jotain pientä yksityiskohtaa, joten laitoin kannen reunakohtaan samettipintaista kuviotarraa. Lahjan saaja vaikutti tykkäävän lahjastaan ja mietti heti, mihin kellon sijoittaisi. Onpahan ainakin sellainen lahja, ettei luulisi toista samanlaista löytyvän :). Tässä vielä lähtötilanne ja valmis kello kuvina:
 

13. maaliskuuta 2014

Onnitteluja vanhemmalle ja nuoremmalle

Taas onnitellaan muutamaa ihmistä. Molempien synttärit sattuvat huomiselle. Kummitätini täyttää silloin pyöreitä vuosia ja tyttäreni "puolipyöreitä" eli viisi vuotta :).

Kummitädin kortti lähti postin matkaan jo alkuviikosta, jotta se ehtisi perille vaikka vähän etukäteenkin, jotta synttärisankari ehtii ainakin kortin saada ennenkuin karkaa merkkipäivää pakoon johonkin. Tällaiset onnittelut lähti hänelle:


Tyttärelle annetaan kortti huomenna lahjan mukana käteen. Tämä koirakortti on esiintynyt blogin alkutaipaleella, mutta tässä nyt uudestaan vielä. Kortti oli varastossa odottamassa sopivaa saajaa ja nyt sellainen löytyi. Aiemmassa kuvassa ei ole noita helmiä nurkissa, ne lisäsin siihen nyt, kun kortti kaipasi vielä vähän jotain. 

4. maaliskuuta 2014

Synttärikutsuja

Taas on vuosi vierähtänyt ja tyttömme synttärit ovat edessä. Ensi viikolla juhlitaan ja tällä viikolla on lähtenyt ja lähtee kutsuja matkaan. Laiskuuden vuoksi suurin osa kutsuista tuli tänä vuonna teetettyä valokuvasta, mutta muutama käsin tehtykin lähtee silti matkaan.

Ylempi, kukkakutsu, viedään tytön hoitotädille. Aiemmin ei häntä olla synttäreille kutsuttu, mutta nyt ajattelin, että olisi kiva kutsua, kun ei noita hoitovuosia enää kovin monta edessä ole... Tämän kutsun idea lähti tuosta kukallisesta paperista. Yhdistin siihen oranssia yksiväristä paperia ja kukallisen paperin sävyihin sopivia paperikukkia. Näytöllä värit ei näytä ihan samalta kuin livenä, mutta hyvin nuo värit natsasivat yhteen. Oranssiin suikaleeseen on leimattu mustalla kutsu-teksti ja hieman töpötetty leimasinväriä myös suikaleen reunoihin.

  
Tämä toinen kutsu menee tytön hoitokaverille. Kaiken sommittelun jälkeen tästä kortista tuli vähän lahjapakettia muistuttava. Jemmasta löytyikin vaikka mitä sävyihin sopivaa, vaikka ensin vaikutti aika haasteelliselta väriltä tuo turkoosi.
 

Muita hoitopaikassa olevia hoitokavereita ei synttäreille kutsuta, mutta yksi entinen hoitokaveri taitaa kutsun saada. Tämän kutsun ajattelin välittää modernisti facebookin kautta, joten tämän enempää kortteja ei tähän kohtaan tarvitse näpertääkään.

28. helmikuuta 2014

Arkistojen kätköistä

Selasin kuvia koneelta muissa asioissa ja löysin blogiin kuvattuja kortteja ja muita tuotoksia, jotka eivät vielä koskaan olleet tänne asti päätyneet. 

Tässä kollaasissa on kortteja, jotka taitavat vielä olla varastossa odottamassa lähettämistä jollekin ja kortteja, jotka ovat jollekin jo lähteneet. Oikean yläkulman muffinssikortteja lähti pari vuotta sitten ystävänpäiväkorteiksi ja oikean alakulman 60-vuotisonnittelukortti oli tilaustyö mieheni työkaverille. Kortin aihe liittyy miesten työhön :). Vasemman yläkulman sahakortti on jollekin lähetetty, mutta valitettavasti en enää muista kuka sen saaja oli.


Patjaraitainen tyyny on opiskeluaikoihin liittyvä ompelutyö, joita tuli silloin tehtyä enemmänkin. Kangas on Ikeasta ja todella helppoa käsiteltävää ommellessa. Tyynyn sävyt sopivat harmahtavan violettiin sohvaamme täydellisesti.

 

27. helmikuuta 2014

Hääparille ja synttärisankarille

Helmikuussa häitään viettäneelle parille lähti onnittelukorttina pinkki-musta sydänkortti.Värit korttiin otin hääkutsusta, joka myös oli pinkki-musta. Musta, pinkille kartongille liimattu ja hopeatussilla koristeltu sydän on kierrätysmateriaalia isäni vanhasta nahkatakista :D.


Ja isästä puheenollen, seuraava kortti lähtikin sitten hänelle. Isä on jossain määrin ulkoilmaihminen, joten siksi valitsin leimakuvioksi tuollaisen luonto- ja metsäaiheen. Kuvio on leimattu Liettuasta tuodun sanomalehden sivulle.
 
 

12. helmikuuta 2014

Pyöreitä vuosia ja tuunausta

Viime viikolla lähti kummisedälle 60-vuotiskortti. Ei ole pöllömpää täyttää vuosia :D. Idea on napattu yhdestä korttikirjasta, mutta sovellettu sitten omiin tarpeisiin ja tällainen siitä tuli:


Toisen projektin, Ikean vanhan penkin tuunauksen, idea taas lähti uusimmasta Unelmien Talo & Koti -lehdestä. Siellä oli juttu, jossa oli eurolavoista toteutettu työpiste, jossa oli puinen penkki ja penkinpäällisessä Vallilan Karkkipäivä-kangasta. Jutun nähtyäni pääsi heti inspiraatio valloilleen ja päätin, että kyseistä kangasta on saatava. 

Vaikka olen aika spontaani näiden ideoideni kanssa enkä malta odotella, vaan toimeen täytyy päästä heti, tässä projektissa joutui silti pari päivää odottelemaan, kun Karkkipäivä-kangasta ei heti ollutkaan saatavilla. Muutaman päivän odottelun jälkeen sitä kuitenkin sain ja tuunaus oli nopeasti tehty, kun maalaushommat sain valmiiksi kangasta odotellessa. Ikean penkki sai uuden, raikkaan ilmeen: