Tämä autokortti onnittelee 85-vuotiasta isänisääni. Auto- ja konetietoiselle miehelle vanha auto on passeli aihe. Korttipohja on tummanharmaa, sen päällä punakukallista skräppipaperia ja musta kartonki, jossa onnea-teksti leimattu mustalla, autonkuva leikattu skräppikartongista ja ruskea koristenauha keskellä. Koristeina vielä muutama hopeanvärinen pallo- ja kukkahaaraniitti. Myös 85 yläkulmassa on leimattu, mutta tuli harmillisen pienellä, kun ei ollut isompia numeroita saatavilla. Erottaahan tuon tuosta silti...
5. elokuuta 2011
27. heinäkuuta 2011
Pitsiä ja ruskeaa
Toisinaan askartelutarvikelöytöjä voi tehdä yllättävistäkin paikoista. Seuraavissa kahdessa onnittelukortissa on käytetty pitsinä Clas Ohlosnilta löytynyttä pitsitarraa. Kätevä käyttää ja sillä saa siistin lopputuloksen. Paketissa oli muistaakseni kolmea eri levyistä tarraa rulla kutakin. Näissä korteissa on käytetty kahta leveintä.
Tässä kolmannessa kortissa käytin ihan oikeaa kangaskaupasta ostettua pitsiä. Kokeilu ei ihan täysin toiminut, koska pitsi tuli sen verran alareunaan, että tuo paksummasta skräppikartongista peräisin oleva kuva jäi reunasta hiukan repsottamaan. Sen takia piti ottaa hätäavuksi kuparinvärinen haaraniitti, joka pitää kuvan pitsin päällä paikoillaan.
Näille korteille ei toistaiseksi ole vastaanottajaa nimetty, mutta eiköhän ne jossain vaiheessa varaston kätköistä jollekin päädy.
Ylioppilaalle
Lisäilen näitä nyt hiukan epäkronologisessa järjestyksessä, kun en aiemmin ole saanut aikaiseksi laitella tänne.
Tällä samalla mallilla tein onnittelukortin kahdelle tämänkeväiselle ylioppilaalle. Kummatkin miehiä, joten ajattelin, että mikään ihan hempeä kortti ei tule kyseeseen. Korttipohja on musta, mutta ei se silti näytä miltään "surukortilta". Alaosassa on nuottipaperia vanhasta kirpparilta löytyneestä nuottivihkosta. Sen päällä suikale Sinellin pilvipaperia ja kartongista leikelty ylioppilashattu sekä onnitteluteksti. Yläreunan kukkaset on leikattu nuottipaperista kuvioleikkurilla, kun tuntui, että se yksivärinen yläreuna vaati jotain pientä tasapainottajaa.
15. heinäkuuta 2011
Onnitteluja tasakymmeniä täyttäville
Tämä kortti menee 50 vuotta täyttävälle naisihmiselle. Värimaailma sopii henkilölle hyvin, samoin tuo taustan tuolipaperi. Oikeassa reunassa on ruskealla kartongilla kuviosaksilla leikattu pilkkupaperi, skräppikartongista stanssattu naiskuva ja koko komeus on somistettu kermanvaalealla satiininauhalla, joka on kiinnitetty alustaansa ruskealla haaranastalla.
4. heinäkuuta 2011
Tyttären synttärikutsut
Kahtena vuonna olen askarrellut kutsut tytön synttäreille itse. 1-vuotissynttärikutsut olivat herkän tyttömäiset. Samalla idealla toteutin kymmenkunta korttia keskustan eläimiä vaihdellen. Korttipohja valkoista akvarellikartonkia, ruutupaperi skräppipaperia ja tarrat kultaisia ääriviivatarroja.
Tänä vuonna vietettiin 2-vuotissynttäreitä ja löyhäksi synttäriteemaksi valikoitui myyrä, josta tyttö kovasti tykkää. Kortteihin laitettiin tulostettu myyräkuva ja korttien ulkoasu hieman vaihteli myyrän kuvaa lukuunottamatta, kun teki mieli kokeilla hieman erilaisia versioita.
Käynnistämisvaikeuksia
Blogi on aloitusviestin jälkeen elänyt monta kuukautta hiljaiseloa, kun ei vaan ole ollut aikaa paneutua. Nyt vihdoin sain aikaiseksi jatkaa. Korttiaskartelu ei ole elänyt hiljaiseloa, mutta oman aikansa otti sekin, että kuvasin tuotoksiani ja sain siirrettyä kuvat koneelle. Nyt kuvat on koneella ja sitten kun vielä saisi siirreltyä niitä tännekin.
Hiljaa hyvä tulee ja niin eespäin... :)
2. helmikuuta 2011
Aloitus
Joskus aina tulee mieleen, että pitäisi koota askartelu- yms. tuotoksia johonkin yhteen paikkaan talteen ja malliksi vastaisuuden varalle. Siihen tarpeeseen perustin tämän blogin. Jos tänne tulisi koottua kuvat yhteen ja samaan paikkaan ja ehkäpä niihin täältä käsin törmää joku muukin samoista asioista kiinnostunut.
Askartelu on ollut yksi ajanvietteistäni jo pitkään ja koko ajan into ja kiinnostus sitä kohtaan lisääntyy. Kirjat, netti ja lehdet ovat täynnä erilaisia ja uusia ideoita, samoin askartelukauppojen hyllyt pursuavat toinen toistaan kiinnostavampia ja houkuttelevampia materiaaleja. Jos vain aikaa olisi rajaton määrä käytettäväksi askarteluihin, en varmaan muuta tekisikään.
Lähinnä askartelen kortteja, mutta toisinaan innostun tekemään jotain isompitöistäkin. Tekijänä olen yleensä "tuumasta toimeen" -ihminen eli kun idea pulpahtaa päähän, se pitäisi päästä samantien myös toteuttamaan. Nyt pienen lapsen kanssa aikaa on entistä vähemmän, mutta se vähäinen aika on sitten sitäkin laadukkaampaa; lapsi viettää aikaansa silloin isänsä kanssa ja itse pääsen uppoutumaan hetkeksi ihan toiseen maailmaan. Maailmaan, jossa on vain minä, teippiä, papereita ja sakset. Ja ehkä kaikenlaista muutakin pientä tarviketta (oikeastaan sitä 'muuta' on laatikkokaupalla, mutta ei nyt mennä siihen :P).
Askartelu on ollut yksi ajanvietteistäni jo pitkään ja koko ajan into ja kiinnostus sitä kohtaan lisääntyy. Kirjat, netti ja lehdet ovat täynnä erilaisia ja uusia ideoita, samoin askartelukauppojen hyllyt pursuavat toinen toistaan kiinnostavampia ja houkuttelevampia materiaaleja. Jos vain aikaa olisi rajaton määrä käytettäväksi askarteluihin, en varmaan muuta tekisikään.
Lähinnä askartelen kortteja, mutta toisinaan innostun tekemään jotain isompitöistäkin. Tekijänä olen yleensä "tuumasta toimeen" -ihminen eli kun idea pulpahtaa päähän, se pitäisi päästä samantien myös toteuttamaan. Nyt pienen lapsen kanssa aikaa on entistä vähemmän, mutta se vähäinen aika on sitten sitäkin laadukkaampaa; lapsi viettää aikaansa silloin isänsä kanssa ja itse pääsen uppoutumaan hetkeksi ihan toiseen maailmaan. Maailmaan, jossa on vain minä, teippiä, papereita ja sakset. Ja ehkä kaikenlaista muutakin pientä tarviketta (oikeastaan sitä 'muuta' on laatikkokaupalla, mutta ei nyt mennä siihen :P).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)