Kaverini täytti viime viikolla vuosia. Hänelle vietiin synttärilahjaherkkujen kera pelikortti-kortti :). Kortit kertovat myös kaverin ikävuodet ;). Tykkäsin tämän kortin värimaailmasta, joka on rauhalinen ja jota punainen sopivasti piristää.
Osastolle 'vanhaa' menee sitten pari seuraavaa korttia, jotka ovat menneet saajilleen jo vuosi tai pari sitten, mutta jotka nyt tulivat eteen arkistojen uumenista ja joita ei näköjään ole tullut tänne koskaan lisättyä.
Ensimmäinen kortti vei nimipäiväonnittelut Ilonalle. Löysin jostain akkain lehdestä kuvia vanhoista kosmetiikkatuotteista ja Ilonahan sopi Ilonalle oikein mainiosti :).
Toinen kortti meni viime syksynä serkulleni. Myös tässä kortissa käytin vanhaa kosmetiikkamainosta, jolle lisäsin kaveriksi pari syksyistä lehteä. Mainoksen haalea vihreä toistuu lehdissä sekä taustan pilkuissa. Lehtien mallit etsin kuvahaulla netistä, tulostin paperille ja niiden paperimallien mukaan sitten piirsin ja leikkasin kuviopaperista. Lehtien reunoissa on hieman leimasinmustetta, jotta niihin tuli vähän kolmiulotteisuutta.
Viimeisen kuukauden sisään on mahtunut sekä onnitteluja että osanotto. Jälkimmäisiä ei onneksi ihan hirvittävän usein kohdalle satu, sillä tämä oli ensimmäinen osanotto-kortti, jonka itse tein.
Kaupan valmiit adressit tuntuivat tähän tilanteeseen liian jäykiltä ja virallisilta, joten päädyin tekemään kortin itse. Kortti meni naapureille, joten arvelin, että vähän epävirallisempikin muistaminen riittää meiltä. Kortti vietiin naapureille yksinkertaisen valkoisen kukkakimpun kera.
Kortin pohjaksi valitsin pitkulaisen valkoisen korttipohjan, jonka päälle tuli musta kartonki sekä hentokuvioinen perhospaperi. Perhoset sopivat minusta aiheeseen hyvin ja tiedän, että naapurin rouva myös tykkää perhosista. Perhostarra on liimattu ensin valkoiselle paperille ja leikattu siitä sitten ääriviivoja myöten irti. Liimasin sen keskeltä kuumaliimalla mustalle kartongille ja nostin siipiä vähän irti paperista. Musta ohut satiininauha koristeeksi ja alakulmaan lämmin osanotto -teksti.
Onnitteluja lähti syyskuun lopulla pariin eri osoitteeseen melkein peräkkäisinä päivinä. Sudenkorento-perhosonnittelut menivät mummolleni. Tämä kortti oli tehty jo aiemmin varastoon ja nyt se päätyi vihdoin käyttöön.
Turkoosi kukkakortti vei synttärionnittelut veljen avovaimolle. Korttiin nappasin idean jostain vanhasta Creativity!-lehdestä, mutta värit sovelsin sitten paremmin saajalleen sopiviksi. Kukan alla olevat kaksi vaakaraitaa on pari vuotta sitten Sisiliasta tuomiani kapeita washiteippejä ja kulmissa olevat strassikukat taas löytyivät Prisman askartelutarvikehyllystä.
Aina on työn alla useampia projekteja, jotka vaan näköjään tahtovat venyä ja venyä. Huomaan, että ongelmani on se, että innostun kyllä aloittamaan kaikenlaista heti, kun inspiraatio iskee, mutta homman loppuun saattamiseen saattaakin sitten vierähtää tovi jos toinekin.
Sain nyt kuitenkin jokin aika sitten valmiiksi pienen tuunausprojektin, jonka toteuttamista mietin pitkään, vaikka tiesinkin mitä aion tehdä. Se työhön ryhtyminen vaan vei aikaa.
Kyseessä oli siis tarjotin, jonka veljeni on joskus aikoinaan koulussa puukässätunnilla tehnyt. Tarjotin on jossain vaiheessa elämää päätynyt meille ja aikansa se palveli alkuperäisessä kuosissaan. Siinä oli jopa edelleen näkyvissä veljen lyijykynällä piirtelemät kahvojen kohdat. Tarjotin on kätevänkokoinen, kun viedään kesäisin esim. kahvikuppeja yms. terassille ja siksi en halunnut hävittää sitä. Plus että onhan se veljen käsityötä. Jotain se silti kaipasi ja päätin näyttää sille vähän maalipensseliä.
Alkuperäinen tarjotin oli peruspuunvärinen:
Maalasin tarjottimen ensin pariin kertaan valkoiseksi ja sen jälkeen sommittelin keskelle tähden, josta tuli musta. Idea lähti siitä, että näin jossain verkkokaupassa tarjotinpöydän, jossa oli samantyylinen tähtikuvio. Sille pöydälle ei ollut sijaa meidän huushollissa, joten päätin toteuttaa oman version jo olemassa olevasta tarjottimesta, ilman jalkoja. Ja tällainen siitä tuli:

Seuraava kokeilu odotti myös jo tekijäänsä. Olen viime joulusta saakka pyöritellyt keittiössä Lidlin creme brúlee -lasikippoja, joita en raaskinut heittää lasinkeräykseen mutta joille nyt ei oikein heti löytynyt mitään käyttöäkään. Äskettäin kävin Sinellissä ja ostin sieltä pitsitarroja, joita päätin kokeilla kippoihin. Ja niistähän tulikin oikein kivat tuikkukupit :). Paketissa oli kolmea erilevyistä tarraa ja kaksi kapeinta sopi noihin kippoihin hyvin. Kolmas oli leveämpää ja vaati isomman alustan, joten anopin hillopurkki päätyi kolmanneksi tuikkukupiksi. Sen pitsinauhaa koristelin vielä tarrahelmillä, jotka ei kyllä kuvasta juuri erotu. Kuppien pohjalla on keväiseltä Kreetan-matkalta kannettuja valkoisia/vaaleita kiviä. Ja tuikkukuppejahan meillä ei ennestään ollut vielä yhtään...
Tässä kipot päivänvalossa sekä illalla tositoimissa. Kivat, ainakin minusta. (Ps. pöytäliinana muuten äitini tuunaama Ikean paneeliverho kantattuna mustalla nauhalla)
Ja lopuksi vielä synttärikortti sekä osa lahjaa. Äitini täytti viime viikolla vuosia ja sai tällä kertaa tee se itse -lahjan. Osa lahjaa oli tuo helmirannekoru, johon käytin vanhaa varastoa. Toinen osa oli sitruunakakku, joka tuli sitten synttäripäivän kahvipöydässä nautittuakin heti. Myös lahjakotelon askartelin itse ja tietysti kortti kuului pakettiin myös. Löysin kerran kirpputorilta pussillisen valmiiksi stanssattuja kuvioita ja yksi niistä on käytetty noiden mansikoiden alla. Reunoja on hieman väritetty siniharmaalla leimasinmusteella. Muu väritys lähti mansikkakuvasta.
Muita kuvia selatessa tuli arkistoista eteen pari täällä julkaisematonta kuvaa, joten laitanpa nyt vähän viivellä muutamia kortteja.
Pöllökortti on viime keväältä, jolloin se vei 2-vuotisonnittelut sukulaislapselle. Pöllöt on nyt in (en tosin tiedä onko kortin saaja samaa mieltä...), joten pöllöjä piti käyttää. Korttiin valikoitui kirkkaita värejä pöllötarrojen värien mukaan.
Nalle kahvikupin kanssa vietiin paranemistoivotuksina veljen avovaimolle, joka epäonnisesti juhannuksena mursi jalkansa. Kortin ohessa veimme kassin, joka sisälsi pari suklaapatukkaa sekä tyttäreni tekemän hamahelmikoristeen, josta valitettavasti ei tajuttu ottaa kuvaa.
Viimeisin, lintukortti, lähti isoisälleni, joka vietti elokuun alussa synttäreitään. Kortti oli tehty varastoon jo aiemmin ja nyt kaivoin sen sieltä, kun muuta korttia en ehtinyt tehdä. Päätin, että tuo väritys ja aihe on ihan riittävän miehinen ;).
Eipä ole pahemmin jaksanut askartelupöydän ääressä istua, kun pienen työhuoneeni lämpömittari näyttää +30. Muutama kortti on tässä viime viikkojen aikana kuitenkin valmistunut, kun lupauduin ne tekemään.
Ensin tein kortin hyväntekeväisyyskampanjaan, johon ilmoittauduin mukaan. Kortti lähti pitkään sairaalassa olleelle henkilölle piristykseksi. Valitsin korttiin reippaita värejä, mutta yritin pitää aiheen melko neutraalina. Varastosta sattui myös löytymään "Best wishes" -tekstillä varustettu leimasin, jota en vielä aiemmin koskaan ollut käyttänytkään. Nyt sille löytyi sopiva kohde, joten käytin sitä tekstiä tässä. Sisäsivuille tulostin erään runon, josta toivon saajan saavan hiukan toivoa itselleen. Toiselle sivulle taiteilin kalligrafiatekstejä, joissa toivotetaan voimia, toivoa ja tsemppiä. Tällainen kortti siitä sitten tuli:

Toinen kortti oli tilaustyö. Minulta toivottiin korttia tyttövauvalle, joka ei enää ole ihan vastasyntynyt. Hempeimmät vaaleanpunaiset pyydettiin unohtamaan ja valitsemaan väriksi mieluummin tummempi pinkki. Väriä lukuunottamatta sain toteutukseen vapaat kädet. Tein lopulta neljä erilaista vaihtoehtoa, joista tilaaja valitsi pinkin bodykortin. Kortissa on taustapapereiden päällä ihanaa Virkkukoukkusesta löytynyttä retrokukkanauhaa, joka sai seurakseen puolikkailla helmillä koristetun pitsinauhan. Toiseen reunaan laitoin väripilkuiksi pari pinkkiä nappia ja teksti on kirjoitettu dymolla.
Muita kuvia selatessani tuli koneelta vastaan kuva äitienpäiväkortista tältä vuodelta. Kortti tuli toimitettua saajalleen vähän myöhässä ja vähän enemmän myöhässä se esitellään täälläkin.
Tänä vuonna sekä oman äitini että miehen äidin muistaminen äitienpäivänä jäi vähän sivuosaan kiireiden keskellä. Äitienpäiväviikonloppu meni mökillä keittiöremonttia tehdessä ja samaan aikaan ajatukset oli osittain jo seuraavassa viikossa, jolloin lähdettiin perheen kanssa viikoksi etelään. Seliseli, mutta minkäs teet. Ensi vuonna palataan ruotuun tämän asian kanssa ainakin :).
Kortin äidilleni tein ja vein kuitenkin. Olipa ruusuja edes kortissa, kun muuten ei ollut.
Kortin ideointi lähti noista postimerkin näköisistä ruusutarroista, joita olin jokin aika sitten ostanut varastoon. Yksinään tarrat oli jotenkin orvon oloisia kortissa, vaikka niitä laittoikin useamman rinnakkain, joten lisäsin alle kolmea erilaista washi- ja askarteluteippiä vähän ristikkäin liimattuna. Kaksi postimerkeistä on nostettu pohjasta kohotarroilla hieman ylemmäs, yksi on liimattu suoraan teippien päälle. Muutama blingbling nurkkiin ja leimasinkirjaimilla teksti alareunaan. Alkuun kortti näytti omaan silmään hiukan levottomalta, mutta hetken sitä katseltuani pidin lopputulosta kuitenkin ihan kivana.
Ystäväni oli viime viikolla menossa yhteisen tuttumme valmistujaisjuhliin. Tämä henkilö sai valmiiksi ylemmän amk-tutkinnon eli ei ole enää ihan amisikäinen. Ystäväni tekee kortteja itsekin, mutta epäili, ettei tällä kertaa ehdi saada korttia aikaiseksi, joten hän kysyi voisinko minä tehdä kortin. Toki otin tehtävän vastaan, kun nyt sattui vielä olemaan tuttu saajakin kortilla.
Mietittiin ensin yhdessä vähän värejä, mutta lopullinen päätös jäi minun harkittavakseni. Päädyin keväiseen vihreään, joka sopi hyvin toukokuun lopun juhlalle. Aikuisen saajan kortista halusin tehdä melko yksinkertaisen ja tyylikkään, ei mitään riemunkirjavaa tai kovin värikästä.
Lopputulos oli mielestäni tasapainoinen ja onnistunut. Tätä olisi voinut käyttää myös synttärionnitteluna tai vaikka hääparillekin, mutta nyt se meni siis valmistuneelle.
Kuva on kännykällä räpsäisty eikä näytä värejä ihan oikein, mutta tausta on siis vaaleanvihreätä paperia, jossa on kiiltäviä köynnöksiä. Sen päällä on kuultopaperi, jossa on vaalea ruusu. Poikki kortin menee vihreä ja valkoinen organzanauha, joista jälkimmäisestä tein myös erillisen rusetin. Nurkkiin muutama helmenpuolikas ja kortti oli valmis :).