10. kesäkuuta 2014

Parempi myöhään kuin ei silloinkaan

Muita kuvia selatessani tuli koneelta vastaan kuva äitienpäiväkortista tältä vuodelta. Kortti tuli toimitettua saajalleen vähän myöhässä ja vähän enemmän myöhässä se esitellään täälläkin. 

Tänä vuonna sekä oman äitini että miehen äidin muistaminen äitienpäivänä jäi vähän sivuosaan kiireiden keskellä. Äitienpäiväviikonloppu meni mökillä keittiöremonttia tehdessä ja samaan aikaan ajatukset oli osittain jo seuraavassa viikossa, jolloin lähdettiin perheen kanssa viikoksi etelään. Seliseli, mutta minkäs teet. Ensi vuonna palataan ruotuun tämän asian kanssa ainakin :).

Kortin äidilleni tein ja vein kuitenkin. Olipa ruusuja edes kortissa, kun muuten ei ollut.



Kortin ideointi lähti noista postimerkin näköisistä ruusutarroista, joita olin jokin aika sitten ostanut varastoon. Yksinään tarrat oli jotenkin orvon oloisia kortissa, vaikka niitä laittoikin useamman rinnakkain, joten lisäsin alle kolmea erilaista washi- ja askarteluteippiä vähän ristikkäin liimattuna. Kaksi postimerkeistä on nostettu pohjasta kohotarroilla hieman ylemmäs, yksi on liimattu suoraan teippien päälle. Muutama blingbling nurkkiin ja leimasinkirjaimilla teksti alareunaan. Alkuun kortti näytti omaan silmään hiukan levottomalta, mutta hetken sitä katseltuani pidin lopputulosta kuitenkin ihan kivana.

4. kesäkuuta 2014

Tilaustyönä valmistujaiskortti

Ystäväni oli viime viikolla menossa yhteisen tuttumme valmistujaisjuhliin. Tämä henkilö sai valmiiksi ylemmän amk-tutkinnon eli ei ole enää ihan amisikäinen. Ystäväni tekee kortteja itsekin, mutta epäili, ettei tällä kertaa ehdi saada korttia aikaiseksi, joten hän kysyi voisinko minä tehdä kortin. Toki otin tehtävän vastaan, kun nyt sattui vielä olemaan tuttu saajakin kortilla.

Mietittiin ensin yhdessä vähän värejä, mutta lopullinen päätös jäi minun harkittavakseni. Päädyin keväiseen vihreään, joka sopi hyvin toukokuun lopun juhlalle. Aikuisen saajan kortista halusin tehdä melko yksinkertaisen ja tyylikkään, ei mitään riemunkirjavaa tai kovin värikästä.

Lopputulos oli mielestäni tasapainoinen ja onnistunut. Tätä olisi voinut käyttää myös synttärionnitteluna tai vaikka hääparillekin, mutta nyt se meni siis valmistuneelle.


Kuva on kännykällä räpsäisty eikä näytä värejä ihan oikein, mutta tausta on siis vaaleanvihreätä paperia, jossa on kiiltäviä köynnöksiä. Sen päällä on kuultopaperi, jossa on vaalea ruusu. Poikki kortin menee vihreä ja valkoinen organzanauha, joista jälkimmäisestä tein myös erillisen rusetin. Nurkkiin muutama helmenpuolikas ja kortti oli valmis :).

30. toukokuuta 2014

Helatorstain hyötykäyttö :)

Helatorstaista muodostui sadepäivä ja kun ulkona ei viitsinyt nenäänsä näyttää pikapyrähdystä pidempään, piti keksiä puuhaa sisällä. Päätin ommella :). Ja ompelutöiden ohella syntyi pari muutakin juttua.

Ompelutyöt lähti käyntiin verhojen ompelulla. Uudistetaan mökillä keittiötä ja samalla uudistuu vähän muutakin ja nyt piti saada verhot vanhan keittiön yläkaapin oviverhoksi. Vanhat on roikkuneet paikallaan jo vuosia, joten ilmeen vaihdosta kaivattiin. Aikani kangasvarastoa pengottuani löysin aikoja sitten SPR:n Kontista viidellä eurolla ostamani retrokukkaverhot, joista nyt sitten napsaisin sopivat pätkät oviverhoiksi. Kuvaa näistä ei vielä ole, kun eivät ole paikallaan.

Tuo verhojen ompelu oli niin nopea homma, että samalla päätin tehdä jotain muutakin, kun kone kerran oli esiin otettu. Kangasvarastosta löytyi jämät Vallilan Karkkipäivä-kankaasta, jolla uudistin aiemmin jakkaran. Näistä jämistä ompelin kaksi kassia. Itselleni ensimmäisen ja kun tytär tämän näki, halusi hän toisista paloista itselleen oman. Omaan kassiini tein tarkoituksella pitkät hihnat, koska kassia on voitava kantaa myös olalla. Hihnojen kangas on myös varaston löytöjä. Ihan täysin se ei ehkä kettuihin natsaa, mutta saa välttää, kun homma oli saatava valmiiksi heti, eikä joskus. En siis malttanut odotella, että saisin arkena kangaskaupasta jotain sopivampaa kangasta, vaan tuo saa nyt kelvata :).


Tyttö menee tänä iltana juhlimaan entisen hoitokaverinsa 5-vuotissynttäreitä. Synttärikortti valmistui muutama päivä sitten. Kortti menee pojalle, mutta sävyt on vähän ehkä tyttömäisiä. Toivottavasti robottiaihe kompensoi vähän tuota värimaailmaa. Robotin kuvat on leikattu valmiista arkista ja muu värimaailma valikoitui noiden perusteella. Pohjalle vihreää vinoruutuista paperia ja kuvien väliin samalla kuviolla mustavalkoista teippiä. Samaa teippiä oli näköjään käytetty myös saman hepun viimevuotisessa kortissa, mutta haitanneeko tuo ;). Yläkulmaan vielä punainen legopalikka-haaraniitti ja leimalla onnittelut sekä vitonen.


Mökin keittiömuutokseen liittyen näpertelin eilen vielä allaolevan taulun mökin uuteen keittiöön. Tarra on Kodin1:stä, samoin kehys ja paperin tuohon taustalle kaivoin omasta varastosta. Hours-sanan kirjaimet jäi vähän vinoon, kun ne oli pakko irrottaa aputarrasta ja liimata kehykseen yksitellen, kun valmis asettelu ei olisi ihan mahtunut kehysten sisään vaan kirjainten reunat olisi jääneet osittain kehyksen alle. Ja koska tätä liimaa ja irrota -hommaa ei olisi voinut montaa kertaa paperilla toistaa, liimasin taustapaperin sijaan nuo kirjaimet lasiin. Paperi on lasin alla yksin ja kirjaimet lasissa kiinni.

13. toukokuuta 2014

Äidin ja tyttären askarteluja

Joku osa askarteluinnosta on tainnut periytyä tyttärellekin, kun hänkin tykkää askarrella kaikenmoista ja tehdä itse juttuja.

Äitienpäivä oli yksi hyvistä syistä tehdä jotain itse. Tyttö sai synttärilahjaksi ompelukuvia ja ensimmäistä kuvaa tehdessään ilmoitti jo samalla kuvan saajaksi isomummon. Aiemmin kuva jäi lähettämättä, mutta äitienpäiväkortin yhteydessä laitettiin se sitten samaan kuoreen lahjaksi. Ensimmäisessä kuvassa alarivissä on sekä isomummon saama ompelukuva että perhoskortti, joka oli valmiina varastossa odottamassa sopivaa saajaa. Ylärivin kortti puolestaan vietiin huhtikuun lopussa muskariopettajalle kukkakimpun kera kiitokseksi kuluneesta lukuvuodesta. Kortti näyttää isolta, mutta todellisuudessa korttipohjan koko on n. 13,5 cm x 6,5 cm.


Yksi äskettäin valmistunut projekti on tilkkupeitto. Olikohan tämä nyt järjestyksessään neljäs tai viides tällainen... Joka kerta tuo tilkkupalapeli on yhtä hauskaa sommittelua. Tällä kertaa värit oli vähän räväkämpiä ja ideointi lähti tuosta Eurokankaasta löytyneestä maatuskakankaasta, jota oli pakko saada ujutettua peittoon. Muut kankaat on aiemmasta peittoprojektista yli jääneitä palasia sekä muita paloja, jotka väriensä puolesta sopivat mukaan. Peiton koko on 100 x 190 cm. Tällainen siitä tuli:

Lopuksi vielä kuva lapselta saamastani äitienpäivälahjasta. Olivat hoitopaikassa istuttaneet pelargonioita ja ruukutkin on omin käsin maalattu. Kaveri on vielä nupullaan, joten kukkien väristä en osaa sanoa. Tyttö kuvaili kukkia "pinkin värisiksi ja reunoilla on punaista ja keskellä keltaista ja vähän violettia". Toistaiseksi on siis vielä arvoitus, mitä väriä ne lopulta ovat, mutta johan tuossa todennäköisimmät olikin lueteltu :D. Tällaisia lahjoja arvostan kyllä paljon. 

14. huhtikuuta 2014

Pääsiäisaskartelua ja huhtikuun merkkipäiviä

Meillä ei ole tapana pääsiäistä mitenkään suuremmin kotiin koristella, mutta tänä vuonna tehtiin pieni poikkeus. Mitään mittavia koristeluja meillä ei tänäkään vuonna ole, mutta ne vähäiset on nyt tytön kanssa itse tehty. Hoitopaikassa tyttö oli kylvänyt rairuohoa, joka kasvaakin jo oikein komeasti. Sen sekaan laitettiin muutamia vanhoja tipuja seikkailemaan.

Uusia koristeita syntyi puumunista ja askartelupunoksesta. Ruskeasta ja valkoisesta tuli pääsiäispuput ja keltaisesta parit tiput. Kuumaliimalla liimasin punokset muniin kiinni. Tipujen nokat on oranssia kartonkia ja kaikkien silmät pieniä helmiä. Pupuille laitoin myös pienet pätkät punosta kuonoksi.

Hoitopaikassa tyttö oli tehnyt myös muutaman virpomavitsan, mutta tarvetta tuli muutamalle lisää, joten jatkettiin hommaa kotona. Tyttö kasasi omiin vitsoihinsa värikkäitä juttuja, itse tein omistani hieman "vintagetyyliset", joita tyttö ystävällisesti luonnehti "rumiksi" ja "tylsiksi" :D. Omasta mielestäni niistä tuli oikein kivat. Pyöreistä pienistä kakkupapereista kieritin kukkia, joiden heteeksi leikkasin köynnöksestä pätkät. Liput/viirit on tehty washiteipeistä. Toisella omallani kävin eilen vitsimielessä virpomassa kummejani, toisen jätin pääsiäiskoristeeksi kotiin.

Tällaisia kättentöitä saatiin aikaiseksi (ja näissä kuvissa on nimenomaan se minun "tylsä" ja "ruma" vitsani):


Huhtikuun alkupuolella synttäreitä viettää veljeni sekä anoppini. Veljelle lähti synttärikortiksi tällä kertaa punasävyinen kortti, jonka perusidea on napattu jostain korttikirjasta ja sovellettu sitten omiin tarkoituksiin paremmin sopivaksi. Kortissa olevat pelikortit kertovat veljeni täyttämät ikävuodet ;).

Oikeanpuoleinen kortti vietiin anopille synttärilahjan kera. Kortissa olevassa tekstipaperissa oli valmiina nuo vihreäsävyiset kukat, joiden päälle laitoin muutaman paperikukan tuomaan vähän enemmän ulottuvuutta. Yläreunaan pitsinauha ja "viiri", jossa onnea-teksti tarrakirjaimilla toteutettuna. Alareunassa on metallinappi. Mistä lie jäänyt varastoon...


Anoppi arvostaa kaikkea itsetehtyä, joten lahjan suhteen ajatus oli, että teen jotain itse. Hänelle on myös todella vaikea keksiä mitään lahjaa, kun kaikkea on jo riittävästi. Päädyin kelloon nähtyäni askarteluverkkokaupassa noita ihania kellotauluja. Kahvikissalle kahvipannun muotoinen kello :). 

Kahvipannu on koristeltu kahdella (tai tarkkaan ottaen kolmella, koska kahvassa on eri paperia kuin muualla) eri paperilla, josta revin suikaleita ja asettelin ne pannuun vapaalla kädellä vinoon. Paperit on liimattu pohjaan erikeepperi-vesiseoksella. Kuivuttuaan lakksin kellon dekoupage-lakalla. Numerot leikkasin mustasta liitutaulutarrasta ja voin sanoa, että olipahan näpertämistä. Viivottimen kanssa mittailin numerot oikeille paikoilleen ja sen jälkeen lisäsin kellokoneiston ja viisarit. Valmis kello vaati vielä jotain pientä yksityiskohtaa, joten laitoin kannen reunakohtaan samettipintaista kuviotarraa. Lahjan saaja vaikutti tykkäävän lahjastaan ja mietti heti, mihin kellon sijoittaisi. Onpahan ainakin sellainen lahja, ettei luulisi toista samanlaista löytyvän :). Tässä vielä lähtötilanne ja valmis kello kuvina:
 

13. maaliskuuta 2014

Onnitteluja vanhemmalle ja nuoremmalle

Taas onnitellaan muutamaa ihmistä. Molempien synttärit sattuvat huomiselle. Kummitätini täyttää silloin pyöreitä vuosia ja tyttäreni "puolipyöreitä" eli viisi vuotta :).

Kummitädin kortti lähti postin matkaan jo alkuviikosta, jotta se ehtisi perille vaikka vähän etukäteenkin, jotta synttärisankari ehtii ainakin kortin saada ennenkuin karkaa merkkipäivää pakoon johonkin. Tällaiset onnittelut lähti hänelle:


Tyttärelle annetaan kortti huomenna lahjan mukana käteen. Tämä koirakortti on esiintynyt blogin alkutaipaleella, mutta tässä nyt uudestaan vielä. Kortti oli varastossa odottamassa sopivaa saajaa ja nyt sellainen löytyi. Aiemmassa kuvassa ei ole noita helmiä nurkissa, ne lisäsin siihen nyt, kun kortti kaipasi vielä vähän jotain. 

4. maaliskuuta 2014

Synttärikutsuja

Taas on vuosi vierähtänyt ja tyttömme synttärit ovat edessä. Ensi viikolla juhlitaan ja tällä viikolla on lähtenyt ja lähtee kutsuja matkaan. Laiskuuden vuoksi suurin osa kutsuista tuli tänä vuonna teetettyä valokuvasta, mutta muutama käsin tehtykin lähtee silti matkaan.

Ylempi, kukkakutsu, viedään tytön hoitotädille. Aiemmin ei häntä olla synttäreille kutsuttu, mutta nyt ajattelin, että olisi kiva kutsua, kun ei noita hoitovuosia enää kovin monta edessä ole... Tämän kutsun idea lähti tuosta kukallisesta paperista. Yhdistin siihen oranssia yksiväristä paperia ja kukallisen paperin sävyihin sopivia paperikukkia. Näytöllä värit ei näytä ihan samalta kuin livenä, mutta hyvin nuo värit natsasivat yhteen. Oranssiin suikaleeseen on leimattu mustalla kutsu-teksti ja hieman töpötetty leimasinväriä myös suikaleen reunoihin.

  
Tämä toinen kutsu menee tytön hoitokaverille. Kaiken sommittelun jälkeen tästä kortista tuli vähän lahjapakettia muistuttava. Jemmasta löytyikin vaikka mitä sävyihin sopivaa, vaikka ensin vaikutti aika haasteelliselta väriltä tuo turkoosi.
 

Muita hoitopaikassa olevia hoitokavereita ei synttäreille kutsuta, mutta yksi entinen hoitokaveri taitaa kutsun saada. Tämän kutsun ajattelin välittää modernisti facebookin kautta, joten tämän enempää kortteja ei tähän kohtaan tarvitse näpertääkään.