11. syyskuuta 2013

Tilkkupeitto taas vaihteeksi

Viime keväänä tein ensimmäisen tilkkupeiton tilaustyönä (siis tämän). Työn otin tehtäväksi erään keskustelupalstan kautta. Siellä henkilö kyseli tilkkutyölle tekijää ja ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Tämä toinen tilaustyö tuli samaa kautta. Työn tilaaja oli käynyt siellä keskustelussa aikeenaan pyytää jotakuta ompelemaan vauvalleen peitto. Löydettyään tiedon tuosta aiemmasta peitosta ja sen tekijästä, hän laittoikin minulle viestiä suoraan ja kysyi tekisinkö peiton.

Sen verran paljon noista tilkkutöistä tykkään, että otin homman. Tällä kertaa tilaaja määritteli värit ja kuviot, kankaat hankin itse ja hyväksytin sitten tilaajalla. Jälleen ollaan asioitu vain netissä, mutta eipä tuohon livekontaktia tarvitsekaan. Nyt peitto on valmis ja kuvattu.


Seuraavaksi peitto pitäisi pakata postipakettiin ja lähettää matkalle kohti uutta kotiaan, toiselle puolelle Suomea. Näin kätevää tämä nettiaika on; tuosta noin vaan voi tilata ompelutyön tuntemattomalta henkilöltä toiselta puolelta Suomea :).

Seuraavakin tilkkutyö on jo suunnnittelun alla, mutta siitä lisää myöhemmin.

Kortteja matkan varrelta

Tällä päivitystahdilla nämä kortit tulevat kyllä vähän jälkijunassa, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Vai miten se meni...? Joka tapauksessa tässä pari kevään/kesän aikana eteenpäin lähtenyttä. 

Nallekortilla onniteltiin keväällä vuoden täyttänyttä serkun tyttöä. Nallen kuva on kankaasta, joka jäi aiemmin opiskelutyönä tehdystä ompelutyöstä jäljelle ja kun siitä palasta ei muuta enää saanut tehtyä, niin leikkelin ehjät nallet talteen korttikäyttöä varten. Nallen kaveriksi korttiin tuli kuvaa ympäröivä washiteippi, muutamia nappeja ja punainen ja ruskea kukka päällekkäin aseteltuna.


Hirsitalon ikkuna taas koristaa korttia, joka vietiin mummolleni etukäteissynttärikortiksi. Tai kun pidetyt juhlat kulkivat enemmän nimellä kesäjuhlat kuin syntymäpäiväjuhlat (koska virallinen syntymäpäivä on vasta tulossa), niin korttikin on enemmän tervehdys- kuin onnittelukortti. Siitä syystä en laittanut korttiin onnittelutekstiä tai ikää numeroina. 


Muutamia kortteja on tainnut päästä lähtemään niin, etten ole muistanut ottaa kuvia niistä. Pitäisi aina ensitöiksi kortin valmistuttua ottaa se kuva, koska lähettämishetkellä sitä ei näköjään enää muista.

20. kesäkuuta 2013

11-vuotiaalle

Alkuviikosta käytiin vähän etukäteen juhlimassa miehen kummipojan 11-vuotissynttäreitä. Piti ottaa varaslähtö, kun oikea synttäripäivä osuu tänä vuonna juhannusaatolle ja silloin ei päästä juhlimaan.

Kortin suunnittelu lähti tuosta pelikortista, kun keksin, että jätkähän edustaa yhtätoista ja sen laitan korttiin enkä tylsästi pelkkiä numeroita. Jätkistä valikoin sen, jolla oli neutraalein ilme ja toisaalta mieluummin otin punaisen kuin mustan.

Luontevasti tuosta sitten värimaailmaan päätyi punaista, mustaa ja turkoosia. Taustan kukkapaperi ja kortin alla oleva turkoosi ovat samasta sarjasta, samoin kuin pelikortin muotoinen punainen osittain pelikortin alla oleva paperi. Musta näiden välissä on opiskeluaikojen peruja joku hopearaitainen tapetinpala. Ruutunauha on washiteippiä. Koristeeksi vielä kukka yläkulmaan ja alas kalanmuotoinen nappikoriste, joka sopi värinsä puolesta mukaan. Kala päätyi korttiin senkin takia, että se yhdistyy lahjaksi vietyyn snorklaussettiin :).

Tällainen siitä siis tuli:

 

31. toukokuuta 2013

Onnitteluja lapsille ja nuorelle

Kovin on laiskanpuoleista tämä blogin päivittäminen, mutta nyt voisi taas esitellä pari uusinta tuotosta. Muutamia tässä matkan varrella on lähtenyt eteenpäinkin eikä kaikista ole aina muistanut ottaa kuvia. Nyt muistin kuvata ennen korttien eteenpäin toimittamista.

Ensimmäisenä onnittelukortti tytön 4 vuotta täyttävälle hoitokaverille. Koska kortin saaja on poika, oli jotenkin luontevaa hakea kortin aiheeseen auto. Löysin laatikoistani jostain joskus leikatun riemukuplan kuvan ja sehän sopii pikkupojalle hyvin :). Tai ainakin oletan, että pojat tykkää autoista. Auton kuvan liimasin limen väriselle kartongille, mutta kartongin reunat jäi sen verran kapeiksi, että se lime erottuu vähän heikosti. Höysteeksi kortti vaati jotain tummempaa, joten sitä edustaa ruututeippi ja mustat napit, jotka käy vaikka auton renkaistakin (tosin kolme on aika epätavallinen rengasmäärä...). Mustilla tarrakirjaimilla onnittelu-teksti toiseen yläkulmaan ja toiseen jakoavain-haaraniitti. 


Huomenna juhlistetaan naapurin nuoremman pojan ylioppilaaksi pääsyä. Hänelle viedään tummasävyinen, keltaisella höystetty onnittelukortti. En osannut lähteä pojalle tekemään kovin värikästä korttia, joten valikoin pohjalle kahta tummahkoa paperia. Kortti näytti sitten kuitenkin vähän liian synkältä, joten sen takia väriläiskäksi laitoin keltaista nauhaa ja keltaisen sekä terrakotan värisen kukan. Teksti ja lyyra kullanvärisiä ääriviivatarroja. Ruusu leimattu mustalla. Tuli ihan hyvä, vaikka omaa silmääni häiritseekin se, että nauha kukkineen meni hieman liian sivuun. Aavistus keskemmällä olisi ollut parempi, mutta kärsivällisyys ei riittänyt aloittamaan uutta korttia alusta, joten tuo kelvannee.


Lopuksi vielä onnittelukortti tytön toiselle hoitokaverille, jonka 3-vuotissynttäreitä vietetään reilun viikon päästä. "Paljastan" tämänkin nyt samaan saumaan, vaikka juhlat onkin vasta edessäpäin. Tämä on toinen versio onnittelukortista, kun ensimmäiseen en ollut ollenkaan tyytyväinen ja päätin sitten vielä vaihtaa aihettakin. Idea lähti tuosta pöllöstä, jonka tulostin netistä. Pöllö kaipasi oksaa jolle istua, joten kaivoin sellaisenkin netin uumenista. Tulostin ääriviivat, leikkasin oksan irti paperista ja värittelin mustalla tussilla kokonaan mustaksi. Pelkkä raitapaperi näytti sekavalta taustalla, joten lisäsin päälle saman sarjan pilkullista paperia. Samasta paperista leikkurilla onnittelupyörylä, jossa teksti mustalla leimattuna. Koristeeksi vielä vaaleanpunaista nauhaa, rusetti ja toiseen yläkulmaan pari helmenpuolikasta. 

13. huhtikuuta 2013

Synttärionnittelut anopille

Kuvassa vasemmalla olevalla puutarha-aiheisella kortilla onniteltiin anoppia synttäripäivänä. Hän on puutarhaihminen henkeen ja vereen ja silläpä valitsinkin tuon kortin hänelle. Oikean laidan korttia harkitsin myös, mutta lopulta tuo tyttöaihe sopi paremmin, kun lahjassa on vähän samanlaista teemaa.


Lahjaksi anoppi saa itse tehdyn kassin, johon tuli yhdestä vanhasta kankaasta vähän samantyyppinen tyttö-aiheinen kuva. Kuvaa kassista ei vielä ole koneella, sen lisään myöhemmin.

Muokkaus 15.4. Tässä kuva siitä anopin lahjakassista. 


Kaksi muuta kuvassa olevaa korttia odottaa vielä varastossa sopivaa saajaa ja hetkeä.

3. huhtikuuta 2013

Kutsuja ja onnitteluita

Laitetaan vielä parit kortitkin, kun sattui löytymään muutamia kuvia ompelukuvia lataillessa.

Ensin synttärikutsut tyttären tämänvuotisille synttäreille. Idea lähti noista viireistä ja niitä sitten yhdistelin eri värisinä erilaisiin pohjiin ja erilaisilla koristeilla. Minulle on ylivoimaisen vaikeaa tehdä useampi täysin samanlainen kortti, joten näissä "massatuotannoissa" käy aina niin, että vaikka idea ja malli onkin sama, jokainen kortti on silti erilainen ja yksilö. Ja näitä lähetettäessä mietin vielä saajiakin, mikä kortti kenellekin lähtee. Tarkkaa hommaa... ;)




Lähikuvassa vielä 3D-kukkanen, jotka olikin mukavia koristeita keväisiin kortteihin. Kukat löytyivät ruokaostoksilla Prismasta ja pakkohan ne oli napata mukaan. Värisävyjä voisi olla enemmänkin, mutta kyllähän tuo keltainenkin menee.
 

Autokortilla vietiin synttärionnittelut isälleni. Kortti oli tehty varastoon jo aiemmin.


Seuraavat kaksi korttia on kokeiluja, jotka eivät toistaiseksi ole vielä päätyneet kenellekään. Kokeiluja lähinnä siinä mielessä, että tuota oranssi-persikka -värimaailmaa olen vierastanut enkä oikein ole osannut käyttää niitä mihinkään. 


Ja vielä varastosta kaivettu jo aikoja sitten tehty pinkki balleriina-kortti. Kortti oli muistaakseni tehty aikoinaan kaverin tytölle synttärikortiksi, mutta syystä tai toisesta en sitten käyttänytkään tätä korttia ja tämä jäi jemmaan. Nyt käytin sen omalle tyttärelle onnittelukortiksi. Tyttö tykkää balleriinoista ja pinkistä ja taisi tykätä niistä yhdessäkin :).



Loppuun vielä tunnelmakuva työpöydästä pahimman kortinväsäysvimman keskellä. Nauhoja löytyy vaikka minkä värisinä, mutta silti aina tuntuu puuttuvan "juuri se oikea" sävy... Ja kun se pitäisi vielä saada sopimaan kaiken muunkin korttiin tulevan kanssa...


Ompelutöitä

Uhkasin aikoinaan parantua ompelukonekammosta ja nyt uskoisin, että sen olen myös tehnyt :). Ehkä niillä tammikuussa päättyneillä opinnoilla oli osansa asiaan. Jos heittäytyy opiskelemaan alaa, jonka suuntautumisvaihtoehto on sisustus- ja huonekalutekstiilit, voi olettaa joutuvansa myös ompelukoneen kanssa tekemisiin. Jouduinkin. Ja väittäisin, että aika hyvällä menestyksellä tässä on ompelutöitä tehty, kun vielä pari vuotta sitten en mennyt metriä lähemmäs koko kapistusta.

Tällä kertaa ei siis tule kuvia korteista, vaikka niistäkin olisi uutta kuvamateriaalia, vaan nyt esittelen muutamat ompelutyöt, jotka viime aikoina on valmistuneet. Korttiblogihan tämän alunperin piti olla, mutta laajennan nyt vähän muuhunkin näpertelyyn.

Ensin tilaustyö, joka tilattiin keväämmällä syntyvälle vauvalle. Tilaustyö tuli yhden nettipalstan kautta ja tilaaja ei ole tuttu. Työtä koskeva keskustelukin käytiin bittiavaruuden yli, tapaamatta tai edes puhumatta puhelimessa aiheesta. Näin toimii nettiaika :).

Peitosta tuli tällainen:

Työn tilaaja valitsi ja hankki materiaalit ja toimitti ne minulle postitse. Valmis peitto lähti sitten myös postin matkassa tilaajalleen. Peitossa on käytetty kahta yksiväristä lakanakangasta ja kahta Virkkukoukkusen kuviollista kangasta sekä valmista taustatikkiä. Leijonatilkkuja on tarkoituksella yksi enemmän kuin muita, jotta vaaleata ei olisi tullut niin paljon. Aika vaalea tuo on vauvan lattiapeitoksi, mutta tilaaja halusi niin ja niin sen myös tein. Tykkäsin kyllä itsekin lopputuloksesta :). Pääasia tietysti oli se, että tilaaja oli tyytyväinen työhön.

Tänään sitten yllätin itsenikin ja ompelin kassin: 

Vielä jokin aika sitten ei taatusti olisi tullut edes mieleen yrittää tuollaista, mutta nyt se syntyi pienen pähkäilyn jälkeen muutamassa tunnissa. Tuo on ihan peruskassi ilman vuori- ja tukikangasta. Kokeilukassi siis. Tuli ihan hyvä ja käyttöön pääsee. Kangas on pirtsakkaa ja napakkaa Ikean puuvillakangasta, jota on todella helppo ommella. Pyysin kerran äitiäni tuomaan tuota Ikeasta, vaikka sillä hetkellä sille ei käyttöä ollutkaan. Sisustukseen arkailen noin värikästä käyttää, mutta kassissa se menee oikein mainiosti.